Nollapersoona

VISK

Nollapersoona suorittaa passiivin kanssa samankaltaista tehtävää.

Nimitys nollapersoona perustuu siihen, että nolla on verrattavissa persoonapronomineihin: sanottu koskee vähintään puhujaa tai kuulijaa. Samalla se kuitenkin yleistetään. (VISK)

Nollasubjektilauseita: Täällähän jäätyy. | Ei noin voi sanoa. | Jos myöhästyi, jäi ilman ruokaa. | Tarkeneeko siellä hameessa? | Uskaltaisikohan tuota syödä?
Nolla muissa lauseasemissa:Tuollainen ärsyttää. | Olisipa enemmän aikaa. | Täällä jäätyy korvat.


Wikipedia selitti mielestäni hyvin:

Nollapersoona on kieliopillinen luku. Se esiintyy lauseessa, jossa on yksikön kolmannessa persoonassa (hän-muodossa) taipuva verbi, mutta ei subjektia. 

Esimerkiksi kysymyksessä Saako sinut huomenna kiinni puhelimitse? on nollapersoona, koska subjektia ei lauseessa ole. 

Nollapersoonassa olevat lauseet tarkoitetaan yleensä ymmärrettäviksi geneerisinä; silloin subjektin merkitys on joko "kuka tahansa" tai "ei kukaan".

• Huomenna sen näkee. "Kuka tahansa näkee sen huomenna."
• Täällä ei saa polttaa. "Kukaan ei saa polttaa täällä."

Esimerkeistä on havaittavissa, että nollapersoonalause on sisällöltään passiivin, mutta rakenteeltaan aktiivin kaltainen.

Suomen kielessä nollapersoonaa pidettiin aikaisemmin puhtaasti puhekielisenä ilmiönä; nykyään sen käyttöä on alettu hyväksyä myös kirjallisessa ilmauksessa.

Monipersoonainen passiivi

VISK

Yksipersoonaisen passiivin (eli se passiivi, mistä normaalisti puhutaan) lisäksi on suppeampikäyttöisiä monipersoonaisia passiivirakenteita: muutospassiivi, tilapassiivi ja johdospassiivi (» § 1332 – 1346).

 

Muutospassiivi	Kosonen tuli valituksi. Mies joutui auton yliajamaksi.
Tilapassiivi	Asia on hyvin hoidettu. Tapaukset ovat poliisin tutkittavana.
Johdospassiivi	Asiat hoituvat.

Katafora

Katafora on nimitys viittaussuhteelle, jossa pronomini on ilmauksessa korrelaattinsa edellä eli viittaa myöhempänä sijaitsevaan samaviitteiseen ilmaukseen, esim. 

Sitä minä myös toivoin, että suhteet tulisivat kuntoon (» § 1405, 1430).

Nolla-anafora

VISK

nolla-anafora

Nolla-anaforaksi kutsutaan ilmiötä, jossa edeltävästä tekstistä tai puheesta tuttu tarkoite jätetään mainitsematta, ts. ”nollaedustuksen” varaan, 

esim. Lapsi tuli ajoissa kouluun ja __ ehti lukea vielä läksyjäkin. 

Puuttuvaksi tulkitaan nimenomaan 3. persoonan tarkoite. 

Nolla-anafora kuuluu ilmiönä ellipsiin.

infiniittisiä lausekerakenteita

Itse tekemäni kuvio ISK ja muiden lähteiden pohjalta.

Esimerkkejä!

Esimerkit itse keksimiäni ISK ja wikipedia esimerkkien pohjalta.

Temporaalirakenne -essA, -tUA 

• Samanaikaista/päättymätöntä: Hai väijyi miehen uidessa , se suunnitteli väijyessään ja lepäsi käytyään kierroksella. 
• Subjektittomana: Mieli lepää saalista katsellessa. 
• essA-muoto passiivissa: Merellä uitaessa ei saa olla tarkkaamaton.

Referatiivirakenne -vAn, -neen

• aiempaa/päättymätöntä: Kuulin hain lähtevän ~lähteneen
• Subjektina: Tutkimuksissa paljastui hain uineen tuhansia kilometrejä
• passiivissa: Hai huomasi riutalla uitavan

Modaalirakenne (lähde: wikipedia)

• Mitä tai millä tavalla: Hai odotti ruokaa uiden, uimari saapui rannalle kävellen
• Usein suomen kielessä käytettyjä tapoja: Hai ei syö paljon huomisesta lähtien, toisin sanoen se paastoaa. Tarkemmin ajatellen uimakausihan on juuri alkamassa, mietti hai kaikkien kuullen. Ehkä sittenkin popsin muutaman uimarin, mietti hai faktat huomioon ottaen.

Finaalirakenne

• Tarkoitusta: Lähden uimarannalle syödäkseni kunnolla, mietti hai. 
• Myöhemmyyttä suhteessa hallitsevan verbin ilmaisemaan tilanteeseen: Kuviokelluntajoukkue pääsi jatkoon vain joutuakseen hain ruoaksi. 

Referatiivirakenne

VISK:

referatiivirakenne

Referatiivirakenne on infiniittirakenne, jonka verbi on partisiippilähtöisessä referatiivimuodossa 

(tunnuksena -van ~ -vän, - neen tai -tun ~ -tyn, -dun ~ -dyn) ja subjekti tavallisesti genetiivissä, 

esim. 

Kuulin hänen lähtevän ~ lähteneen. 

Rakenne on osittainen vaihtoehto objektina olevalle että-lauseelle 

esim.

Kuulin, että hän lähtee ~ lähti 

ja toimii lauseessa objektina; eräiden verbien yhteydessä se toimii subjektina: 

Tutkimuksessa paljastui hänen käyttäneen huumeita. 

Infiniittisenä referatiivirakenne ei sisällä kieltoverbiä, tempusta eikä modusta, mutta se ilmaisee suhteellista aikaa eli hallitsevaan lauseeseen nähden joko aiempaa (Kuulin hänen lähteneen) tai päättymätöntä (Kuulin hänen lähtevän) tilannetta. 

Rakenne voi olla myös passiivimuotoinen, esim. Hän huomasi naapurissa juhlittavan.

Lauseenvastikkeista kielioppien äärellä luennolla

Lauseenvastike

MOT kielitoimiston sanakirja: Epäitsenäinen lauseen osa, joka vastaa merkitykseltään sivulausetta

Vilkuna: jako lauseenvastikkeisiin ja muihin infiniittisiin rakenteisiin

- jaon peruste: Onko rakenteen ytimenä olevalla nominaalimuodolla oma subjekti, vai ei.

Ei ole omaa subjektia: hai haluaa syödä --> hai haluaa + hai syö ---- muu infiniittinen rakenne

On omat subjektit: hai antaa rauskun syödä --> hai antaa + rausku syö ---- lauseenvastike

-->  hallitseva lause + lauseenvastike

Permissiivirakenne: antaa, sallia, käskeä, suoda

ISK ei käytä termiä "lauseenvastike" vaan kuvailee samoja asioita mieluummin muilla rakenteilla. 

Finaalirakenne

VISK: 

finaalirakenne

Finaalirakenteeksi kutsutaan infiniittistä lauseketta, 

jonka muodostaa A-infinitiivin possessiivisuffiksillinen translatiivimuoto laajennuksineen ja joka ilmaisee tarkoitusta.

esim. 

Lähden maalle levätäkseni kunnolla, 

Hän tarvitsee lepoa toipuakseen. 

Joskus rakenne ilmaisee pelkkää myöhemmyyttä suhteessa hallitsevan verbin ilmaisemaan tilanteeseen, 

esim. 

Joukkue pääsi jatkoon vain pudotakseen heti seuraavalla kierroksella.

Infinitiivi lauseenjäsenenä ja järjestelmänä

Elina Vepsäläinen

Luentomateriaali Marja Seilonen, minulla ei käyttöoikeutta

Elina Vepsäläinen