Syntaktinen
rooli (lauseenjäsen): kertaus ja syventyminen Luennolta 10
Syntaktinen
rooli (”lauseenjäsen”) tarkoittaa lausekkeen asemaa
lauseessa.
Sama
lauseke voi olla eri rooleissa ei lauseissa.
Minä
opiskelen suomea: objekti
Suomi
on mukava kieli: subjekti
Syntaktisia
rooleja ovat predikaatti (verbi), subjekti, objekti, predikatiivi tai
adverbiaali.
Predikaatista
riippuu, mitä muita lauseenjäseniä lauseessa voi olla, eli mikä
on niiden syntaktinen rooli suhteessa predikaattiin.
Esimerkiksi
osa verbeistä saa objektin (”transitiiviverbit”), osa ei.
Transitiiviverbejä:
rakastaa, rakentaa, nähdä --> Verbejä, jotka vaativat kohteen
Intransitiiviverbejä:
pitää, asua, mennä --> Verbejä, joiden "kohde" ei ole kieliopillisessa sijassa, eivät ole siis kieliopillisesti objekteja.
Syntaktisia rooleja säätelee myös lausetyyppi.
Esimerkiksi
omistuslauseessa on adverbiaali (NP adessiivissa) + predikaatti (on)
+ subjekti (NP nominatiivissa tai partitiivissa).
Vaarilla
on saari. Minulla on
hauskaa.
Lausekkeiden
syntaktiset roolit
Syntaktiset
roolit ja lausekkeet
[Iloinen
koira] NP heiluttaa [häntäänsä] NP
Halua[n]
pred. + s (NP) [laulaa] InfP
[Koira]
NP on [iloinen] NP
[Nuoruus]NP
on [katoavaa] PartisP
[Tänään]
AdvP [koira] on pysytellyt [talon takana] PP
Lauseke
voi olla toisen lausekkeen osa.
Silloin
sillä ei ole omaa syntaktisia roolia, eli se ei ole itsenäinen
lauseenjäsen.
Esimerkiksi
PartisP ja AP ovat usein NP:n osia.
[Haukkuva
koira] ja [kaunis kissa]
Tämän
vuoksi ISK ei käytä ollenkaan attribuutin käsitettä.
Syntaktinen
rooli ja sijamuotokertaus
Subjekti,
objekti ja predikatiivi voivat olla vain kieliopillisissa sijoissa:
nominatiivissa [kala],
partitiivissa [kalaa],
genetiivissä [kalan]
(tai akkusatiivissa) [kalan].
Rakastan
sinua
Unohda
minut
Jos
lausekkeen edussana on jossain muussa sijamuodossa, se on siis
automaattisesti adverbiaali.
Pidän
toisesta.
Kuitenkin
myös adverbiaali voi olla kieliopillisessa sijassa.
Juoksin
tunnin (sekä adverbiaalin että objektin piirteitä)
Pikainen kertaus syntaktisista rooleista
Subjekti: Verbin ensisijainen täydennys. Tyypillinen semanttinen rooli on agentti, eli toiminnallinen, omavoimainen liike, jolla on kyky panna alulle tapahtumia. Kyky muodostaa mielikuvia ja aikomuksia. Joskus Subjekti ei "tee" mitään, joten subjekti ei ole sama asia, kuin semanttinen tekijä.
Objekti: Tyypillinen semanttinen rooli on patientti; vaikutuksen alainen olio, johon agentti kohdistaa toimintansa ja joka tämän ansiosta kokee muutoksen. Muutos voi olla tilan muutos, sijainnin muutos tai tulosobjekti.
Predikatiivi: Ei ole objekti, vaikka käyttäytyy samalla lailla --> ei muutosta/kohdemaisuutta. Luonnehtii, eli predikoi subjektia; mikä, millainen, kenen? Tyypillisesti olla-verbin yhteydessä, mutta myös tulla-verbin kanssa. Rakenteen kannalta predikaatin täydennys, mutta semanttisesti osa predikaattia. Verbi on semanttisesti tyhjä kopula, sillä on lauseessa vain kiliopillinen tehtävä.
Pikainen kertaus syntaktisista rooleista
Subjekti: Verbin ensisijainen täydennys. Tyypillinen semanttinen rooli on agentti, eli toiminnallinen, omavoimainen liike, jolla on kyky panna alulle tapahtumia. Kyky muodostaa mielikuvia ja aikomuksia. Joskus Subjekti ei "tee" mitään, joten subjekti ei ole sama asia, kuin semanttinen tekijä.
Objekti: Tyypillinen semanttinen rooli on patientti; vaikutuksen alainen olio, johon agentti kohdistaa toimintansa ja joka tämän ansiosta kokee muutoksen. Muutos voi olla tilan muutos, sijainnin muutos tai tulosobjekti.
Predikatiivi: Ei ole objekti, vaikka käyttäytyy samalla lailla --> ei muutosta/kohdemaisuutta. Luonnehtii, eli predikoi subjektia; mikä, millainen, kenen? Tyypillisesti olla-verbin yhteydessä, mutta myös tulla-verbin kanssa. Rakenteen kannalta predikaatin täydennys, mutta semanttisesti osa predikaattia. Verbi on semanttisesti tyhjä kopula, sillä on lauseessa vain kiliopillinen tehtävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.