Transitiiviverbi

transitiiviverbi VISK

Transitiiviverbi on verbi, jonka valenssiin kuuluu subjektin lisäksi objekti, esim. rakentaa, leipoa, aiheuttaa, rakastaa (» § 461).

Transitiiviverbit saavat subjektin lisäksi objektin ja mahdollisesti adverbiaalitäydennyksen (jälkimmäisistä erikseen » § 474 – 489).

Prototyyppiset transitiiviverbit ovat merkitykseltään kausatiivisia eli ilmaisevat kontrolloitua tai kontrolloitavaa tekoa, joka kohdistuu johonkin entiteettiin ja aiheuttaa siinä muutoksen (» § 462 – 463). Tällaisia ovat esim. valmistamis- ja käsittelyverbit:

 

Valmistaminen: kutoa, leipoa, muurata, ommella, rakentaa, valaa, kypsentää, muotoilla, säveltää, valmistella | 

Käsittely: aurata, harjata, hoitaa, kuoria, kyntää, käsitellä, leikata, maalata, mitata, muokata, nuohota, pestä, pilkkoa, purkaa, pyyhkiä, siivota,
tatuoida, tuhota

Valmistamista ja käsittelyä ilmaistaan paljolti samoilla verbeillä: keittää puuroa ja keittää ahvenet, maalata kuva ja maalata aita. Konkreettisten valmistamisverbien yhteydessä voi olla materiaalia ilmaiseva elatiivilauseke (keittää ahvenista soppa), käsittelyverbeillä taas tuloksen ilmaus (keittää ahvenet liian kypsiksi; » § 481).

Siirtämis- ja asettamisverbit kuten kuljettaa, työntää ja laittaa ilmaisevat subjektitarkoitteen aikaansaamaa objektitarkoitteen paikanmuutosta (» § 476). 

Transitiivisia ovat monet yhteisöllisiin toimintoihin liittyvät verbit, kuten adoptoida, ansaita, hallita, hoitaa, huoltaa,hyväksyä, johtaa, torjua, sekä mentaaliset verbit ja kommunikaatioverbit. 

Mentaaliset verbit voivat saada objektikseen lauseen tai infinitiivilausekkeen, joka ilmaisee mentaalisen tapahtuman sisällön (» § 471 – 473; kommunikaatioverbeistä » § 483 – 484).

Transitiiviset mentaaliverbit voidaan karkeasti jakaa tunnetta (» § 465 – 467), havaintoa, ajattelutoimintaa ja propositionaalista asennetta ilmaiseviin. Propositionaalisella asenteella tarkoitetaan kognitiivista suhdetta propositioon eli lauseen sisältöön (» § 1561).

 

Tunne: hävetä, rakastaa, surra, vihata |
Arvio: ihmetellä, paheksua, väheksyä |
Havainto, havainnointi: aavistaa, aistia, haistella, havainnoida, havaita, hoksata, huomata, katsella, kuulla, kuunnella, maistaa, nähdä, tajuta, tarkkailla, tunnustella, tuntea, vaistota |
Ajattelutoiminta: ajatella, aprikoida, harkita, miettiä, pohtia, tuumia |
Propositionaalinen asenne:epäillä, kuvitella, käsittää, luulla, muistaa, olettaa, pelätä, tiedostaa, tietää, toivoa, unohtaa, uskoa, ymmärtää

On myös pienehkö joukko sellaisia transitiiviverbejä, jotka ilmaisevat subjektitarkoitteen sijaintia tai liikettä suhteessa objektitarkoitteeseen:

 

Liike, sijainti: alittaa, edeltää, jahdata, kiertää, kohdata, lähestyä, ohittaa, paeta, saavuttaa, seurata, väistää, ylittää, ympäröidä

Dynaamisen merkityksensä (a) lisäksi monet näistä verbeistä ilmaisevat myös pelkästään subjektin ja objektin sijaintia toisiinsa nähden (b).

(a)

Pikajuna Estonia ylitti Venäjän rajan ennen keskiyötä. (l)

(b)

Tällä hetkellä Venäjän kaupan osuus ylittää jo seitsemän prosenttia. (l)

Abstrakteja joukko- ja osa–kokonaisuussuhteita ilmaisevat mm. transitiiviverbit sisältää, kattaa,koskea, käsittää, muodostaa. 

Myös osalla niistä on sekä dynaaminen että statiivinen merkitys:Kapinalliset muodostivat varjohallituksen; Käytetyt matkapuhelimet muodostavat uuden saastelähteen (E).

Verbien transitiivisuus on suhteellista: suuri osa verbeistä esiintyy välillä objektin kanssa, ts. transitiivilauseessa, ja välillä ilman (» § 460). 

Eräät verbit saavat varsin rajallisen tyyppisiä objekteja (» § 929). 

Katsomista ilmaisevien verbien yhteydessä voi havainnoitavan usein ilmaista paitsi objektilla myös suuntasijaisella lausekkeella: katsoa ~ kurkistaa ~ vilkaista jotakin~ jonnekin; suuntasija kuitenkin sulkee pois aktiivisen tarkkailun merkityksen (*tarkastella jonnekin). 

Sama osallistuja voi edustua objektina tai adverbiaalina myös sellaisten verbien kuin lastata ja tyhjentää yhteydessä (» § 480).